Olin Enskerissa kolmeen eri otteeseen ensin 1976-1978 ja sitten Joulun ja vuoden vaihteen 1979-80 lyhyen tovin. Tämä lyhyt keikka oli sellasella puheella että meni laiva minne meni, olen sen reissun ja sitten takaisin Vinhaan. No, aluksi oli puhe että Nigeriaan ja sieltä Jenkkeihin, loppujen lopuksi menimme Orkneyn Saarille Flottaan ja lastasimme Porvooseen raakaöljyä. Minulle se sopi hyvin.

Enskerissä oli tuohon aikaan todella hankala mies kipparina, eikä mua kiehtonut lähteä hänen kanssaan minnekään.

Aikaisemmilla hugeilla oli hyvät kipparit, Alvar Backman ja Pertti Sakkelin, molemmat ammattilaisia ja hyviä opettamaan nk. taivaallista merenkulkua, siinä ei, nimestään huolimatta ole Raamatulla käyttöä. Kävin Enskerin kanssa Jenkeissä, sekä Mainessa että Texasissa, pitkin ja poikin Pohjanmerta, Välimerta ja Mustalla Merellä, Suezin läpi Persianlahdelle ja sieltä Philadelphian lähelle Delawareen. Tanskassakin piipahdettiin, Kalundborgissa, meillä oli lasti Porvoosta voimalaitokselle Heavy Fuelia. Venezuelasta lasti Ruotsiin ja sellasta, enenmpi sekalaista reissua. Vakituinen Persianlahden liikenne Suomeen oli jo hiipumassa ja odottelivat niitä nk. "Pitkiä Pönttöjä".

Itse viihdyin Enskerissä melkoisen hyvin, laivassa oli hyvä jengi ja staili.

Kuvissa on hulahulaakin, esakokki päätti esittää sitä pukeutuneena vessapaperiin, se oli melkoinen näky se. Odottelimme kevennyspaattia Corpus Christin edustalla ja Alvari pisti pöydän koreaksi, giniä ja blandiksena simaa, melko kaameeta stöffiä, mutta alas meni. Juhannuspäivänä tuli hollanderi keventämään, sieltä kyseli Försti että miksi meidän försti on niin mörkkinä, kuultuaan kankkusesta lähetti mustan miehen tuomaan kaksi koppaa Heinekeniä, jo vain kankainen lähti pois, tämä oli ennen näitä D&A sääntöjä.

Lauri Vuorinen