Mun eka normanni oli siis Happy Dragon. Se oli 53000 Dwt malmitankki. Se miten innostuin lähtemään norjalaisiin oli alunperin syynä Annukka Aarniosta otettu ulosmaksu 1970. Amsterdamissa. Kippari kysyi mihin haluan lentolipun niin sanoin pikkusen kaljoissani että en mihinkään. Niin jäin Amsterdamiin yhden Helmisen kanssa "terveisiä vaan jos on hengissä" Käveltiin siellä pari päivää ja dokailtiin. Mietiskeltiin mitä tehdä ja koska osasin ruotsia ja englantia välttävästi niin tuli kuningasajatus lähteä Antverpeniin junalla. No päästiin Antverpeniin ja mentiin Suomibaariin Sonjan ja Maurin juttusille. Pikkuisen katsoivat pitkään kun oli reissussa rähjäännytty. Kun huomasivat että meillä oli taskut täynnä rahaa ja tarkoitus lähteä normanneihin seilaamaan niin saatin Suomibaarin yläpuolelta huoneet. Siellä oli muuten täysi ylläpito. Sitten Mauri neuvoi miten toimitaan että voidaan jäädä sinne. Käytiin jokipoliisissa ja sitten mentiin Norjan työnvälitykseen laittamaan nimeä listalle. Eivät kysyneet muuta kun Snakker du norsk? Siihen vastasin että ja. Se oli kielitesti. Sama homma tehtiin Helmiselle. Saatiin nimet listalle niin parin päivän päästä tarvittiin kaksi matruusia M/S Happy Dragoniin. Laiva olisi Le-Havressa. Vaatimus oli että pitää olla Skandinaavi ei tummaihoinen. No me saatiin jobi ja siinä tuli vielä yksi varttimestari motori ja poosu mukaan. Olivat asuneet toisessa baarissa. Lähdettiin siitä kolkuttelemaan Pariisia kohti ja Pariisissa oli junan ja aseman vaihto. Saatiin kamat ja liput buukattua oikeaan junaan ja katsottiin vielä mist' kohtaa se juna lähtee. Aikaa oli kaksi tuntia joten ei kun katukahvilaan. Siellä vierähti aika niin että tuli kiire asemalle mutta asema "St Nasare" oli niin julmetun suuri ettei löydetty okeaa junaa heti ja kun se löydettiin niin ei keritty junaan enää. Laukut kyllä meni. Pohdittiin siinä vähän aikaa ja päätettiin että mennään taksilla Le-Havreen koska rahaa meillä oli taskut täynnä. Kysyttiin taksiltä mitä maksaa niin hinta oli 550 frangia. Niimpä lähdettiin kohti Le-Havrea. Juna oli kuitenkin paljon ennen meitä perillä. Siellä oli vastaanottokomitea ihmeissään kun laukut tuli mutta miehiä ei näkynyt missään. Kävivät junan vielä päästä päähän läpi mutta turhaan. Me pysähdyttiin puolenmatkan krouvissa Rouenissa taksikuski syömään ja me ottamaan muutamat pienet. Päästiin lopulta perille laivaan ja kellokaan ei ollut vielä puolta yötäkään. Sieltä sitten läksimme pikkuhiljaa seilaamaan kohti Ranskan Gineaa hakemaan alumiinilasti Caribialle. Sieltä sitten Jenkeistä kolikuorma japaniin ja sitten Austraaliasta malmikuorma Rotterdamiin. Tehtiin vielä toinen samanlainen reissu ja pari pientä välireissua niin oli vuosi mennyt. Piti ottaa ulosmaksu ja koira jäi laivaan ulvomaan. Sen jälkeen olin vuoden tankkeri Borwissa. Se oli samanlainen kun suomalainen Bonny. Olivat rakennettu Ruotsissa samalla telakalla. Koko oli n 90000 Dwt. Sillä ajeltiin Persian lahdelta Brasiliaan ja parasta oli kun satuttiin Rio-De-Janeiroon karnevaaliaikaan. Hauskaa oli. Siinä tuli oltua vuosi mutta ei ole yhtään kuvaa siitä laivasta. Sén jälkeen sain jobin Kuivarahtilaivaan M/S Polarlandiin 22000 Dwt. Sillä pyörittiin kaksi vuotta kaikissa maailman kolkissa. Sekin sanoo jo jotain kun läksin siitä pois Intian Coassa.

Terveisin Pursimies evp H Kaasalainen